Asunnon korjaaminen ja esteettömyys

Jukka Laakso, korjausneuvonnan päällikkö, Vanhustyön keskusliitto ry.

 
Mitä voi ja kannattaa tehdä

Esteettömyysmääräykset eivät koske korjausrakentamista samassa määrin kuin uudisrakentamisessa. Esteettömyys kannattaa kuitenkin huomioida korjaamisen yhteydessä aina, kun se voidaan sisällyttää korjaustoimenpiteeseen. Esteettömyys useimmiten tarkoittaa yksinkertaisesti tilojen parempaa joustavuutta ja toimivuutta.

Vanhojen rakennusten korjausrakentamisessa voidaan tehdä joko teknisiä tai toiminnallisia korjauksia. Esteettömyyteen pyrittäessä tarkastellaan sekä perusratkaisua että yksityiskohtia. Vanhat tilat eivät usein vastaa asukkaan sille asettamia vaatimuksia, jotka voivat olla muuttuneet toisenlaisiksi kuin mitä rakentamisajankohtana. Tilan käyttö kannattaa miettiä uudestaan. Myös tilan riittävyyttä tulee tarkastella – onko tilan laajentamiselle tarvetta.

Liikkumisesteinen henkilö ei voi kaksikerroksisessa asunnossa käyttää kaikkia tiloja ilman hissiä tai nostinta. Tällöin sisääntulokerroksesta tehdään ns. selviytymiskerros, jolloin siinä sijaitsee kaikki asukkaan jokapäiväisessä elämässä tarvitsemat tilat: wc-peseytymistila, keittiö, oleskelu- ja makuutila. Yleisiä korjauksissa harkittavia asioita ovat

  • tasoerojen poistaminen tai niiden välille tehtävät luiskat
  • kynnysten poistaminen
  • ovien leventäminen
  • käsijohteiden ja -tukien asentaminen 
  • pyrkimys mahdollisimman selkeisiin, väljiin tiloihin.

Ulko-ovi ja ympäristö

Tärkeää on, että asukas pääsee pihalta ulko-ovelle, että ovet pystytään avaamaan helposti ja että ulko-ovesta ja tuulikaapista pääsee vaivatta sisälle. Sisäänkäynnin suunnittelussa on nyrkkisääntönä, että pääreitti ja siihen kuuluva pääsisäänkäynti suunnitellaan ja toteutetaan esteettömiksi. Joskus kuitenkin voi olla luontevampaa toteuttaa esteetön sisäänkäynti muun kuin pääsisäänkäynnin kautta, esimerkiksi kodinhoitohuoneen tai olohuoneen terassin kautta.

Pientalo rakennetaan pääsääntöisesti ympäröivää maanpintaa korkeammalle, mikä on hankala lähtökohta esteettömyydelle. Ratkaisuna
  • sisääntulopuoli voidaan korottaa muuta maanpintaa ylemmäksi
  • kulkureittejä voidaan luiskata
  • sisäänkäyntiin voidaan tehdä luiska- ja tasorakennelmia. 

Suuressa osassa taloista on myös kellarikerros, joten kosteuden pitäminen ulkopuolella onnistuu muutenkin kuin lattiapinnan ja maantason erolla. Esteellisyys johtuukin yleensä ajattelemattomuudesta. Yhtä tai kahta porrasta ei mielletä ongelmaksi.

Luiskan suurin sallittu kaltevuus 8 % (1:12,5). Yli 6 metriä pitkissä luiskissa tulee käyttää 2 m välitasanteita. Yli metrin tasoeroissa luiskaa ei yleensä kannata rakentaa, vaan tilalla voidaan käyttää portaiden viereen asennettua nostinta.

Terassin lattiatason tulisi olla sama kuin asuintilan lattiatason. Leveät räystäät tai katokset ehkäisevät vesi- ja lumiongelmia.


Terassi luiskineen ja katoksineen.

Muut ovet ja ikkunat

Oven vapaan kulkuaukon tulee olla vähintään 800 mm. Oven vierellä lukon tai painikkeen vieressä avautumispuolella tilaa tarvitaan vähintään 400 mm.

Ovien ja ikkunoiden käytön tulee olla helppoa. Käyntitarkastuksilla, tiivisteiden paksuuden valinnalla ja huolellisella lukon ja vastaraudan säädöllä parannetaan tilannetta jo merkittävästi.

Lukkotyyppi vaikuttaa oven avaamiseen tarvittavaan voimaan. Avaimen vääntäminen on usein eniten voimaa vaativa toimenpide. Markkinoilla on lukkoja, joissa avaimella ei tarvitse vääntää oven telkeä sisälle, vaan avaimella ainoastaan avataan lukko ja telki vapautetaan oven painikkeesta.

Painikkeiden ja kahvojen tulisi olla tukevia ja hyvän otteen mahdollistavia. Jos korjaustoimenpiteiden yhteydessä uusitaan ikkunat, tulisi valita sellainen ikkunamalli, jossa painikkeet on sijoitettu ikkunan alareunaan. Näin ikkunat päästään avaamaan myös pyörätuolissa istuen. Toimintakyvyn heikentyessä voidaan ovet varustaa sähköisin ovenavauskoneistoin.

Kynnyksiä tulee välttää. Kynnykset tarvitaan vain ulko-ovissa ja ääntä eristävissä ovissa. Oleellista on tällöin valita mahdollisimman matala kynnys sekä kiinnittää huomiota kynnyksen muotoon, jotta siitä ei aiheutuisi turhaa liikkumisen estettä. Kynnykset saavat olla korkeintaan 20 mm:n korkuisia.

Muotoiltu kynnys

Kuva: Kynnys on muotoiltu helpommin ylitettäväksi.


Poistettu kynnys

Kuva: Kynnys on poistettu kokonaan.

 
Pesutilat

Esimerkiksi rintamamiestalossa joudutaan vanhuksille usein rakentamaan uudet pesutilat asuinkerrokseen. Tila löytyy usein vanhasta wc-tilasta sitä laajentamalla. Myös vanhoja varastointiin käytettyjä tiloja tai puolilämpimiä tuulikaappi/terassitiloja voidaan hyödyntää.

Pyörätuolinkäyttäjä tarvitsee vähintään 1300 mm pyörähdysympyrän sisältävän kääntymistilan wc- ja peseytymistiloihin. Wc-istuimen toisella puolella tarvitaan tyhjää tilaa vähintään 800 mm, jossa tilassa voi olla suihku. Roiskesuojana voi olla joko suihkuverho tai kääntyvä suihkuseinä.

Pesutiloja korjatessa on yleensä tarpeen uusia vedeneristeet sekä lattiaan että seiniin. Pesutilojen lattia on usein korkeammalla kuin muiden tilojen lattia, mikä johtuu lattiakallistusten tekemisestä. Lattian kaltevuuden tulee olla vähintään 1:100 ja suihkun alueella vähintään 1:50. Liian suuria kallistuksia tulee välttää, koska ne aiheuttavat liukastumisvaaraa erityisesti märillä lattiapinnoilla ja vaikeuttavat suihkupyörätuolin ja lattiamallisen suihkuistuimen käyttöä. Normaalia lattiakaivoa ei tehdä puolta metriä lähemmäs seinää, koska se johtaa jyrkkiin kallistuksiin. Tarvittaessa voidaan käyttää kynnys- tai seinänvieruskaivoa, jolloin kallistus on helppo hallita.

Kylpyhuoneen ovella matala kynnys estää veden valumisen muihin huoneisiin. Kynnys voi olla joustavaa materiaalia, jolloin se antaa myöten ja niin ollen helpottaa pyörällisen apuvälineen kanssa liikkuvaa.
Seinärakenteissa otetaan huomioon mahdollinen tukikaiteiden tai kahvojen asennustarve. Myös suihkuistuin voi olla seinäkiinnitteinen, jolloin sen voi nostaa käytön jälkeen seinälle pois tieltä. Tämä edellyttää joko kivirakenteista seinää tai kiinnitysten huomioimista levyrakenteista seinää tehtäessä. Lattiakiinnitteisiä tukilaitteita tulee välttää vedeneristyksen vuoksi. Wc-tilojen kaikki varusteet, laitteet ja kalusteet on syytä kiinnittää seinään, jotta myös lattian puhtaanapito olisi vaivatonta.

Korjausrak4

 
Valaistus ja tummuuskontrastit

Valaistus on tärkeä turvallisuustekijä. Valoa on vanhoissa taloissa usein aivan liian vähän. Riittävän yleisvalaistuksen lisäksi tarvitaan myös kohdevalaistusta, jolla saadaan aikaan hyvät työskentely¬olosuhteet tarvittavissa kohdissa. Tärkeää on luoda valaistus, joka ei häikäise, joka antaa tasaisen valon ja jossa valon määrä on riittävä.
Valaistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on hyvä miettiä myös mitä valaistaan. Esimerkiksi portaiden valaistuksessa on tärkeää, että erityisesti portaiden alkaminen ja päättyminen erottuvat tummuuskontrastien avulla. Askelmissa voidaan käyttää kontrastireunuksia varmempaan askeltamiseen.

Vastaavasti värien valinnassa on oleellista, että värit auttavat hahmottamaan tilan, että seinä erottuu lattiasta ja ovet erottuvat seinästä. Yhtä oleellista on, että tärkeät asiat erottuvat taustastaan, esimerkiksi: wc-istuin, tukikaide, valokytkin, portaat jne.

Valojen automaattiohjaus on hyödyllinen erityisesti eteis- ja kellari-, ullakko- sekä wc- ja peseytymistiloissa. Pistorasioita ei kannata asentaa liian alas, vaan käytettävyyden kannalta sopivalle korkeudelle.

Korjausten suorittaminen

Korjauksiin tarvitaan pätevien suunnittelijoiden lisäksi osaavia urakoitsijoita. Myös urakoitsijan tulisi ymmärtää esteettömän asumisen haasteet, jotta vältetään virheratkaisuja korjauksia suoritettaessa. Tyypillinen työmaavirhe on asentaa kynnys liian korkeaksi, koska sen merkitystä pyörätuolia käyttävälle ei ymmärretä.